Vajaa 3 tuntia ja lähtö lentokentälle, eipä tässä muuta, hauskaa oli.

Viimeiset shoppailut tehty, huominen päivä vielä jotain sählinkiä ja sitten kohti Suomea. Laukuissa on yhtä takkia lukuunottamatta pellkää anime tavaraa ja pari retropeliä, päälle tulevat vielä läjä käsimatkatavaroissa kulkevaa tavaraa, joita ei kuvassa näy.

Pohdin hetken, tarvitsenko vielä läppärille oman laukun, kun reppuunkin joutui kasaamaan figuureita, pientä järjestelyä ja ei tarvitse. Huomenna näillä näkymin vika shoppailu reissu, figuureita ei enää tule ainuttakaan, jos jonkun pienen julisteen ja kenties jokunen konsolipeli. Olen katsellut täällä joitakin Euroopassa julkaisemattomia pelejä, kuten Wiille Taiko no Tatsujin.

Kuva arcade versiosta: http://en.wikipedia.org/wiki/Taiko_no_Tatsujin









Kuten kuvasta voi päätellä, pelissä hakataan rumpuja musiikin tahdissa ruudulle ilmestyvien ohjeiden mukaisesti, peli ei muuten juurikaan muistuta esim. Rock Bandia. Wii versio hakusessa, ei hätää, pelikaupoista kyllä löytyy, ainoa ongelma, rumpua ei löydy... Miksi joka paikassa myydään peliä, mutta ei siinä pakollista peliohjainta!? Tutkiskelin peliä netistäkin, mutta rummut ovat jostain syystä kiven alla, loppuun myyty useasta paikasta ja Ebaysta lähtisi halvimmillaan $175... Kovin ovat harvinaisia siis. Muillekkin laitteille peliä löytyy, mutta ei tärkeimmälle, eli PC:lle. Xboxille olisi myös jokunen, hyvinkin ostamisen arvoinen peli, mutta tästä päästäänkin seuraavaan ongelmaan...

Pelien aluekoodilukitus on kovin perseestä oleva asia, siinä missä Wiin lukituksen voi ohittaa kohtalaisen helposti, Boxilla joutuu avaamaan konsolin ja juottamaan piirilevyn, parempi siis löytää joku asiansa osaava, tai unohtaa koko juttu. Sivutuotteena konsolin modauksesta, tai useimmille päätuotteena, tulee tietysti mahdollisuus pelata pelien "varmuuskopioita". Saatanpa ostaa jokusen kiinnostavan pelin Boxille ja etsiä Suomessa käsiini jonkun modaustaitoisen henkilön/liikkeen.

Aika perus päivä, joskin olin kovin aikaiseen liikenteessä, aamulla paistoi aurinko, mutta iltapäivällä satoi jonkun verran... Kävin kaupoissa, kuten tavallista, otin joitakin kuvia, kovin on vielä aution näköistä.

Reissua on jäljellä enää 3 kokonaista päivää... En ole koskaan osannut nauttia loman viimeisistä päivistä, mielessä pyörii vain, se on kohta ohi. Onneksi on kesä ja tuliaiset.

.

En keksi enää kirjoitettavaa, kolmas laukku on ostettu, osittain täytetty, voin sanoa, että reissun suuri kokoisimmat ostokset on tehty. Nyt on hiukan mietittävä, mitä enää mahtuu mukaan, tänään ostin mm: Neo Geo pocket colorin. Huomenna tiedossa shoppailua Akihabaralla, samoin ylihuomenna ja sitä seuraavana...

Viime reissulla ostin laukun Nakanosta, nyt ei samasta mestasta löytynyt laukkua, kauppoja tutkiessa löysin kuitenkin 3 figuuria ostettavaksi. Nakanon anime kauppoja tutkaillessa vierähti tunti jos topinenkin, joten kello näytti jo yli kahdeksaa, kun viimein poistuin juna-asemalle. Kävin katsastamassa vielä Shinjukusta laukkua, mutta Tokyu Hands oli jo ehtinyt sulkea ovensa... Huomenna uusi yritys.

Tässä aletaan viemään jo viimeistä viikkoa pikkuhiljaa, sen aion käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, shoppailulla. Olenko nähnyt juuri nähtävyyksiä? En, eikä muuten kiinnosta, paras nähtävyys on anime tuote kaupan hyllyssä, siitä en saa ikinä tarpeekseni. Tokion nähtävyyksistä puhuttaessa muuten puhutaan usein, että se ja se kaupunginosa on nähtävä ja kun lukee infoa eri kaupunginosista, mainitaan se ja se kauppa, jossa kannattaa käydä. Voisi siis sanoa, että suurinosa Tokion "nähtävyyksistä" on kauppoja.

Matkan myös muistaa parhaiten sieltä ostetuista tavaroista ja mikä tärkeintä, ostetuista tavaroista voi nauttia vielä matkan jälkeenkin. Parasta kotiin paluussa on iskeä kämpän lattialle ääriään myöten täydet matkalaukut, josta tavara pursuaa ulos kun avaa vetoketjun.

Huomenna painun ostamaan kolmannen matkalaukun, ja sen jälkeen toteuttamaan matkan päätarkoitusta, armotonta shoppailua. Ja kun unohdin mainita, roudasin tänäänkin aika kasan tavaraa Akihabaralta.

Tänään satoi koko päivän, mutta se ei paljon shoppailua hillinnyt. Olisin ensialkuun käynyt tutkimassa Tokyo Pokémon Centerin, parhaista yrityksistäni huolimatta en kuitenkaan löytänyt paikkaa, vaikka seurasin kylttejä juna-asemalla... Tutkittuani lähimaastoa lähemmäksi tunnin, päätin, osittain sateesta johtuen luovuttaa ja palata ehkä toisena päivänä, käteen jäi jokunen kuva.

Siirryin junalla Akihabaralle, jossa sateen yhä jatkuessa syösyin anime kauppojen kimppuun, mukaan lähti aika läjä tavaraa, t paitoja, tyynyjä, julisteita, pyyhe... Pelihalleista voittoina kertyi 3 t paitaa ja tyyny, yhteensä roudasin kämpille 5 tyynyä, 4 t paitaa, julisteita ja muuta rojua. Mielenkiintoisin ostos tällä kertaa oli ehkä vain Japanissa julkaistu käsipelikonsoli WonderSwan, laite ei koskaan saavuttanut kummoista menestystä, vaikka sille julkaistiin pelejä Final Fantasysta lähtien. Koska kaikki pelit ovat japaniksi, ei länkkäri pääse kattavasta rpg kokoelmasta nauttimaan. Nappasin laitteelle pari peliä, jotka ovat pelattavia, mutta kovin mitäänsaamattomia...

Palattuani viimein kämpille päivän saalista tutkimaan, varmistuin ainakin yhdestä asiasta, kolmas matkalaukku on ostettava. Tavaraa on tulossa tältä reissulta edellistä enemmän, myös tyynyt vievät kovin paljon tilaa laukusta, joskin toimivat hyvänä pehmusteena esim. figuureille. Kolmas laukku ei ole halpaa lystiä, siinä missä 1 extra laukku British Airwayssilla maksoi n. 40€, saa toisesta extra laukusta pulittaa karusti 100€. Mikä raivostuttavinta, joudun maksamaan ylimääräisen laukkuni vasta lentokentällä, joka on vielä hieman kalliimpaa, kun netissä etukäteen maksaminen... Sivusto tarjoaa vain virheilmoitusta, kun yritän muuttaa laukkujen määrää... Samalla voi heittää hyvästit online check inille ja lippujen tulostamiselle etukäteen, pakko vain varata tosi reilusti aikaa lentokentälle siis. Pieni toivo kuitenkin elää että sivusto alkaisi toimia kuten pitää.

100€ on kova hinta ylimääräisen laukun kuljettamisesta, tällä hetkellä vaihtoehtoja ei kuitenkaan juuri ole. Tavaraa on jo nyt enemmän kuin 2 laukkuun mahtuu, tehokasta shoppailuaikaa on yli viikko, eikä kokonaisen matkalaukun postittamien tulisi juurikaan halvemmaksi. Postissa on vielä kiusana tulli, sillä verovapaasti saa postittaa vain n. 50€ arvosta tavaraa, iso laukku täynnä tavaraa herättää varmasti huomion.

Kun täällä shoppaillessa kaikki on aina niin kallista, niin mukava välillä kerätä tavaraa ilmaiseksi... Mitä muka saisi ilmaiseksi..? No mainoksia! Monelle paikalliselle nämä ovat varmasti pelkkää roskaa, mutta mikäs sen hienompaa Suomessa, kun lyödä seinälle anime mainoksia, kuin julisteita, joista normisti saa maksaa kovan hinnan.





Tutkin kauppoja Akiban kujilla, ihan perus meininki, tosin aina täältä bongaa jotain uutta.

Kerrankin kauppa, jossa oli jopa luvallista kuvata, käytin tilaisuuden ilman muuta hyväksi. Tulen hulluksi täällä kaiken tavaran keskellä, kun haluaisi ostaa koko kaupan tyhjäksi, tuntuu reilumpikin matkakassa kovin pieneltä. Ilahduttavaa oli nähdä joitakin jo ostamiani figuureja täällä reilusti kalliimpaan hintaan, kun mitä olin itse maksanut.

Kauppojen kiertelyn jälkeen siirryin pelihalliin, jossa jäin seuraamaan paikallisen teinin yritystä saada himoitsemansa tyyny pelikoneesta. Seurasin haukkana, loppuisiko tyypiltä kolikot juuri kun tyyny olisi tipahtamaisillaan, jolloin voisin korjata sen parempaan talteen parilla kolikolla. Seteli toisensa jälkeen kuitenkin lipui vaihtajaan, jossain vaiheessa henkilökuntakin havahtui tähän epätoivoiseen tyynyn metsästykseen ja kävi säälistä(?) helpottamassa hommaa siirtämällä tyynyä. Viimein poika sai haluamansa ja tungin kolikkoni toiseen koneeseen. Laskeskelin tyynyn metsästykseen kuluneen yli 50€ edestä jenejä, joka ei tosin välttämättä ollut huono hinta, ottaen huomioon paljon vastaava tavara saattaa kaupassakin maksaa.

Lähdin postittamaan kortteja, joka ei kuulosta kovin jännältä, mutta sitä varten täytyy löytää posti, joka ei ole välttämättä yksinkertaista. En löytänyt lähintä postia googlesta, joten lähdin viime reissusta jääneiden muistikuvien varassa suunnistamaan. Tuttu posti löytyikin helposti, mutta oli kiinni, vaikkei kello ollut edes neljää... Se siitä sitten, mahikset olivat, palaa kämpille etsimään netistä toinen posti, tai tule huomenna uudestaan, en jaksanut palata majapaikkaan, joten jatkoin matkaani. Päivän toinen tehtävä oli mennä Shinjukun Tokyu Handsiin ostamaan lisää kuplamuovia, joten suuntasin sinne.

Harhailin hetken aseman lähimaastossa ja vähän kauempanakin, en jostain syystä löytänyt kauppaa, vaikka suunnistin sinne viimeksi heti kättelyssä. Aloin jo turhautua, kun samat maisemat vain pyörivät ympärillä, jotain hyötyäkin hommasta oli silti, aikani käveltyä törmäsin kylttiin "Shinjuku Post office 30m". Käppäilin eteenpäin ja paikka oli auki, suuntasin pitkän jonon perälle korttien kanssa, hoituipa sekin homma.












Postista lähdettyä alkoi hetken kuluttua viimein näkyä tuttua maisemaa, kuvan kellotorni toimi hyvänä maamerkkinä. Tuttu logo seinässä ja eikun sisään, päivän tehtävät suoritettu. Huomenna taas perinteisemmän anime shoppailun vuoro.

Googletin tässä muiden ihmisten japani ostoksia, omissa laukuissa on varmasti tuliaisia enemmän kuin useammalla keskiverto matkailijalla yhteensä, mutta osaa sitä muutkin:

http://www.dannychoo.com/post/en/25050/Japan+Anime+Shopping.html

"For people who are wondering how I did I bring all this home, the answer is simple. I shipped them home in 28 boxes."
"The total amount I spent on my loot in Japan is 878928yen"

Kuten tekstistä selviää, tyyppi postitti tavaransa 28 laatikossa, pelkkiin postikuluihin kuluu jo tuhansia euroja, yhteensä rahaa kului euroissa lähes 9 tonnia. Aika kova summa pistettäväksi puhtaasti keräilytavaraan, jonka moni mieltää vielä lapselliseksi... Mieltä lämmittävää omistautumista harrastukselle, muuta en voi sanoa.

Yritin Akiballa kävellessä napata jotain uutta kuvamateriaalia, ei tosin mitään erikoista, pääkatujen ulkopuolella ei näkynyt paljon elämää.










Tähän kuvaan sattuneesta autosta tuli mieleen, varmaan yli 90% autoista täällä on Japanilaisia, loput länsimaalaiset ovat sieltä arvokkaammasta päästä. Paljon näkee S mersuja ja halvemmatkin mallit usein AMG merkinnällä varustettuja, Ferrareita on tullut vastaan pari. Kuvan SL65 AMG Mersu maksaa suomessa yli 300000€. En tiedä myydäänkö niitä täällä, vai pitääkö uudet länkkäri autot tilata ulkomailta, joka ainakin selittäisi sen, ettei mitään halpista ole järkeävää tilata, esim. Skodaa tai Fordia ei näy ikinä. Joitakin Toyotan malleja, kuten Corollaa tai Avensista en ole myöskään nähnyt ainuttakaan Kokonaisuutena autokanta näyttäisi olevan uudempi, kuin Suomessa, mikä nyt ei liene yllätys.

Menin tekemään lisää ostoksia, en ostanut tosin yhtään figuuria, mutta pari t paitaa, julisteita, sun muuta. Rahaa täällä on tarkotus pistää palamaan, mutta kipuraja tulee välillä vastaan, paikoitellen hinta jätti suun auki, esim. yli 60€ tyynyistä, yli 80€ joistain julisteista, joitakin pc pelejä vajaalla satasella ja peitto/viltti 150€... Myöskin dvd:t/bluray:t ovat arvokkaita, 70€:n levyllä saattaa olla vain 2 episodia. Eri kauppoja selaamalla löytää onneksi sopuhintaista tavaraa, mutta halvalla ei anime hullu pääse, vaikka törkeimmät ylilyönnit jättääkin hyllyyn.

Tein kämpillä pientä pakkausta, nähdäkseni kuina laukut täyttyy, en ole enää niin varma siitä, riittääkö 2 laukkua tavaroille, onneksi se ei ole ongelma, kun lentoyhtiö veloittaa lisälaukusta vain 45€.

Laukku on kovin täyden näköinen jo, eikä tässä ole vielä lähellekkään kaikki kama, tosin toinen laukku on vielä tyhjä. Mutta ostoksia on tulossa lisää vielä...

Mielettömästä shoppailusta syntyy paljon jätettä, joka aiheuttaa täällä ongelmia, roskien vienti ei ole niin yksiselitteistä, kun kotona. Lajittelu on periaatteessa yksinkertaista, biojäte, palavat, muovit, ongelmajäte, pullot. Ongelmia syntyy, kun tietyt jätteet haetaan vain tiettyinä päivinä, esim. muovi kerran viikossa. Figuuriostoksista varsinkin tulee paljon muovia ja kun roskikset ovat pienet, sinne ei voi viedä isoja kasseja odottamaan ennen noutopäivää. Niitä on siis pakko varastoida sisällä.


Helppoa ei ole kadulla kulkiessakaan, roskiksia ei kadulla ole, joten kaupasta ostetun juissitölkin saa roudata yleensä kotiinsa/majapaikkaan. Joidenkin juoma-automaattien vieressä on sentään aukot tyhjille pulloille, pelihalleissa saattaa jopa olla roskis, luonnollisesti palavat ja muovi erikseen. Ruokakaupoissa on roskiksia, johon sopii heittää kuitit.

Seikkailin taas Harajukuun, tsekkaamaan kaverin mainitsemaa kauppaa, josta olisin mahdollisesti roudannut muutaman t paidan. Kauppa löytyi ongelmitta, valitettavasti kaverin katselemia paitoja ei löytynyt xl koossa, joten eipä siinä auttanut kuin sanoa kiitos myyjälle ja ulos kaupasta. Itselleni olisi l koko ehkä mahtunut, mutta en innostunut paidoista niin paljoa, jotta olisi mukaan tarttunut. Kauppaa voi tsekata osoitteessa http://mishkanyc.com/tokyo-store.

Matkalla nappasin joitakin kuvia Harjukun alueelta, autojen määrä jalankulkijoihin nähden oli kovin suuri verrattuna vaikka Akihabaralla totuttuun. Mistään kunnon ruuhkasta ei tässäkään silti voi puhua.

Suuntasin Harajukusta Shinjukuun, parin juna-aseman päähän, tarkoituksena ostaa pakkaustarvikkeita figuureille(kuplamuovia) ja vaaka, jolla sopii punnita matkalaukut. Annoin kameran laulaa taas Shinjukuun päästyäni, liikkeellä ei ollut aivan mahdottomasti ihmisiä, joka helpotti kuvaamista.
































Saavuin päämääräni, Tokyu Handsiin, josta irtoaa kaikennäköistä tavaraa, ainakin pakkaustarvikkeita, matkailijantarvikkeita, laukkuja, matka-adaptereita, vaakoja, tai "luggage checker", kuten hyllyssä luki. Tavarat oli jaettu eri kerroksiin, joita oli totuttuun tyyliin useita, 7 vaiko 8... Kaupasta nappasin mukaan myös postikortteja. Isohkoa rakennusta en kunnolla saanut mahtumaan kuvaan.

Vaaka näyttää tältä.












Kaupasta lähdettyäni jatkoin kävelyä ja ajauduin taas vaihteeksi kauemmas pääkaduista.


























Hyvän tovin käveltyäni palasin metrolla tutulle juna-asemalle josta viimein takaisin kämpille...
















¨

Lisää figuuri shoppailua, mietin tällä hetkellä kuumeisesti, mihin sijoittaisin toisen vitriinin kotona, se saisi mieluusti sijaita ensimmäisen vierellä, mutta homma ei ole kovin yksinkertainen pienessä kämpässä...

Otin muuten viimein pari kuvaa tästä Akiban aikuisviihde kaupasta(Adult Amusemenet Park, vaalea rakennus oikealla), useissa kaupoissa on toki k-18 alue ylemmissä kerroksissa, mutta tämä kauppa on pyhitetty pelkästään aikuisviihteelle. Muistelin kovasti, että kerroksia on 8, mutta niitä olikin "vain" 7, ihan riittämiin siinäkin. Sisältä löytyy kamaa laidasta laitaan, asusteita, apuvälineitä, leluja, videoita, pumpattavia nukkeja... Turistina voi sisään astella häpeilemättä, papereita ei kysellä.

En ostanut kaupasta mitään, Mandrakesta sensijaan hain taas pari figuuria.

Reissu on yli puolenvälin, sitä on vaikea käsittää, onneksi on vielä lähes puoli reissua jäljellä. En muuten ymmärrä ihmisiä, jotka tekevät esim. viikon ulkomaan matkoja, joku tylsä Euroopan kaupunki tietysti erikseen, mutta jos lähtee kauemmas, kannattaisi varata aikaa tai unohtaa koko reissu. Viikossa tulee vain vihaiseksi, olet kotona, ennenkuin tajuat edes olleesi reissussa. Usein saa lukea eri foorumeilta matkasuunnitelmia esim. 10 päivän reissusta, jossa ollaan joka päivä eri kaupungissa eri nähtävyyden kimpussa. Ehkä näille ihmisille onkin tärkeintä vain päästä sanomaan, että on nähnyt sen ja sen nähtävyyden, itse matka lienee heille vain välttämätön paha.

Reissussa 1 parhaita asioita on tuntea edes hetken elävänsä vieraassa maassa, ei vain käydä nukkumassa yö kalliissa hotellissa ja kiirehtiä kohti seuraavaa nähtävyyttä. Ruoan ostaminen paikallisesta marketista on tuhat kertaa mielenkiintoisempaa, kun napata pari valokuvaa jossain turistirysässä. Tietokoneella istuminenkin on välillä ok ja kiintoisien paikkojen koluaminen uudestaan, ei tarvitse veren maku suussa nähdä kokoajan uutta, kiireettömyys ja suunnittelemattomuus on parhautta. Näille mietteille tuskin moni matkaaja antaa painoarvoa, vaikka ehkä kannattaisi...

Omia "ohjeitani" noudattaen heräsin puolenpäivän jälkeen ja lähdin ostelemaan figuureja ja retro kamaa, ulkona satoi hieman, muttei häiritsevästi. Kuvasta voi huomata sateenvarjojen käytön, maisemassahan ei mitään uutta ole.

Shoppailuni keskittyi tänään lähinnä kahteen kauppaan, Super Perunassa, viihdyin aika tovin tutkaillessani Euroopassa tuntemattomia Super Famicom pelejä. Kutkuttavaa olisi myös hommata joku vähän eksoottisempi konsoli, kuten Virtual Boy, Neo Geo tai PC engine. Tällä kertaa mukaan tarttui pari Super Famicom peliä. Super Perunasta siirryin Mandrakeen tekemään figuuri ostoksia, kaupassa on 8 kerrosta, mutta figuurit löytyvät ylimmästä, muista kerroksista löytyy esim sarjakuvia, dvd:itä, pienoismalleja... Mandrakesta mukaani lähti 3 figuuria.

Kävin tutkimassa Harajukun aluetta, joskin sitä ennen kävin läheisessä kolikkopesulassa ja automaatilla nostamassa lisää käteistä. Rahatilanne on hyvä.

Tuntuu kuin olisin saanut koneesta puhtaampaa pyykkiä, kuin suomessa, täytyy varmaan pakata pesuaine mukaan lähtiessä, mikäli se suinkin mahtuu.

Harjuku on Shibuyan ohella jonkunlainen shoppailukeskittymä Tokiossa, asemalta hetken käveltyäni törmäsin kuvan rakennukseen, jota päätin silmäillä lähemmin.

Kaupoissa ei juuri katseltavaa ollut, muotivaatteita, laukkuja sun muuta, rakennuksen katolla oli kuitenkin näköalatasanne, josta sopi ottaa kuvia.

Kävellessäni eteenpäin törmäsin Suomalaiseen brändiin, onhan Marimekko toki suosittu Japanissa, vaan en silti uskonut törmääväni kauppaan täällä.

Käveltyäni katua tarpeeksi, palasin metrolla lähemmäksi Harajukun asemaa. Lattialle oli liimattu tarroja, jotka osoittivat vain naisille tarkotetut vaunut, ne otettiin käyttöön aikanaan liiallisen naisiin kohdistuneen lähentelyn takia. Nyt paikalla seisoskeli kuitenkin mies matkustajia, joten ehkä vaunut eivät ole enää käytössä, hyppäsin silti sisään metroon kohdalta, jossa ei ollut tarraa.




Takeshita street oli oikeastaan se pää syy miksi lähdin Harajukua, joten hyvä että löysin tänne. En tosin odottanut mitään maailmaa mullistavaa, mutta kovasti paikkaa mainostetaan nuorten suosimana katuna, jonka varrella on mitä erilaisimpia kauppoja.

Kadun varrelta löytyi lähinnä vaatekauppoja, suurinosa gangsta/räp tyylisiä, joissa myytiin farkkuja, t paitoja, lippiksiä, huppareita yms. Omituista oli, että kaduilla näkyi enemmänkin tummaihoisia, kaupoissa myyjinä ja kadulla mainostamassa. Eräs myyjä osasi jopa pari sanaa suomea, kertoessani mistä olen, oli vastaus "Päivää, mitä kuuluu?". Tummaihoisethan ei ole mikään nähtävyys vaikkapa Itä-Helsingissä, mutta täällä nämä olivat ensimmäiset näkemäni tummaihoiset reissun aikana. Viime reisussa näin 1-2 tummaihoista koko kuukauden aikana, joten ei mikään tavallinen näky täällä.

Käveltyäni kadun loppuun, jalat alkoivat olla siinä kunnossa, että suuntasin kohti majapaikkaa. Valitettavasti en löytänyt Wendy's hampurilaispaikkaa, jonka piti olla tässä lähistöllä, en myöskään löytänyt mitään ostettavaa. Mitä shoppailuun tulee, ei ole Akihabaran voittanutta, kuten taas joutui toteamaan.